Kunnissa pitää laatia lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvä korona-ajan vaikutusten arviointi sekä toimintasuunnitelma.

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 5.6.2021 yhdessä Anne Liimolan kanssa. Alkuperäinen teksti on nähtävissä täällä.

Korona on nostanut esille oppimisvaikeudet eri koulutusasteilla. Tätä oppimisvajetta tulee paikata. Osalla opinnot ovat keskeytyneet ja ammattiopinnot jääneet puutteelliseksi. Myös mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet ja niiden hoitamiseen tulee panostaa.

Eriarvoistumisen kierre pitää nyt katkaista. Sen vuoksi kunnissa pitää laatia nopealla aikataululla lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvä vaikutusten arviointi. Lisäksi on oleellista, että lapsia ja nuoria kuullaan arvioinnin tekemisessä ja hyödynnetään koronavuoden aikana tehtyjä kyselyitä. Arvioinnin pohjalta tulee laatia tilannekuva ja suunnitelma siitä, miten koronan aiheuttamia ongelmia korjataan. Eriarvoisuuden kaventamiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tarvitaan tavoitteellisia ja johdonmukaisia toimia.

TEHDYN arvioinnin johtopäätösten perusteella on jo tämän vuoden lisätalousarviossa huolehdittava ja ensi vuoden talousarviossa varmistettava ne toimenpiteet ja resurssit, joita tarvitaan lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemiseen.

Toimia korjaavaan toimintaan ja lisäongelmien estämiseen tarvitaan erikseen ja yhdessä sekä sosiaalitoimeen että kasvatukseen ja opetukseen, sillä työtä tehdään yhdessä moniammatillisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti koronakriisin vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Työryhmän ensimmäisessä raportissa jo viime vuonna todettiin, että koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen, mutta silti lasten ja nuorten erityinen asema ja oikeudet ovat jääneet sivurooliin.

Esimerkkinä tästä voisi mainita, että päiväkodit ovat toimineet tavanomaiseen tapaan ja koulutkin suuren osan ajasta. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöä enemmän riippuvainen julkisista palveluista ja yhteiskunnan voimavaroja koskevasta päätöksenteosta.

Koronan vaikutuksia tutkivan työryhmän raportissa todetaan myös, että koronakriisi vaikuttaa lapsiin ja nuoriin eri tavoin ja monien lapsiryhmien tilanne vaatii erityistä huomiota. Tämän vuoksi tarvitaan tilannekartoitusta.

KUNNAT voivat tehdä omia ratkaisujaan. Esimerkiksi Helsinki on päättänyt panostaa varhaiskasvatukseen taloudellisesti pienentämällä varhaiskasvatuksen lapsiryhmiä. Tämä mahdollistaa tuen tarjoamisen jokaiselle lapselle ja henkilöstön toimimisen arvojensa mukaisesti. Tällainen päätös on päättäjien arvovalinta. Peruspalveluihin panostamista tarvitaan nyt, jotta voidaan sekä korjata että ennaltaehkäistä ja näin varmistaa hyvinvointia ja tasa-arvoa.

Koko julkisen sektorin on nyt yhdessä toimittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen. Valtion on tuettava kuntia ja koulutuksen järjestäjiä esimerkiksi korvamerkityllä lisärahoituksella. Oleellista on tiedostaa, miten tästä eteenpäin. Miten varmistetaan myös varhainen tuki korjaavan tuen lisäksi ja näille rahoitus valtion ja kuntien budjetissa.

Jälkihoidossa tarvitaan kuitenkin koko yhteiskuntaa torjumaan kielteisiä vaikutuksia ja edistämään hyvinvointia ja lasten ja nuorten oikeuksia. Kunnissa onkin syytä tehdä tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin, seurojen ja yhdistysten kanssa.

Yhteistyöllä ja yhdessä tehden. Nyt on näytön paikka.

Anne Liimola

Kuntavaaliehdokas (sd), kaupunginvaltuutettu, päiväkodin johtaja

Eija Kamppuri

Kuntavaaliehdokas (sd), varavaltuutettu, varhaiskasvatuksen opettaja

Kuva: Matti Kamppuri