Päiväkotien ryhmäkokojen paisuminen vaikeuttaa opetustyön lisäksi myös työn johtamista

Päiväkotien ryhmäkokojen paisuminen vaikeuttaa opetustyön lisäksi myös työn johtamista 

Varhaiskasvatuksen opettajille siirretään yhä enemmän heille kuulumattomia tehtäviä. Lisäksi lapsia tai henkilökuntaa siirretään liian usein toisiin ryhmiin tai päiväkoteihin.

Alkuperäinen teksti Aamulehdessä 21.3.2019 lue täältä

Varhaislapsuus on lapsen oppimisen ja taitojen kannalta kaikkein tärkeintä aikaa. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa on lapsia varhaiskasvatuksessa kuitenkin vähiten. Osallistumisasteen nosto edellyttää laadun varmistamista, mikä syntyy vain koulutuksella ja osaamisella. Varhaiskasvatus tulee säätää sivistykselliseksi perusoikeudeksi. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua säännöllisesti varhaiskasvatuksen opettajan johtamaan kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Tämä voidaan toteuttaa esiopetuksen tavoin osapäiväisesti maksuttomana. 

Varhaiskasvatus siirtyi osaksi koulutusjärjestelmää vuonna 2013. Siitä huolimatta edelleen esitetään näkemyksiä, että varhaiskasvatus olisi sosiaalihuoltoa ja siten tarkoitettu vain joillekin lapsille. Varhaiskasvatuksen nostaminen myös käytännön tekemisen tasolla todelliseksi osaksi koulutusjärjestelmää vaatii määrätietoista asenteiden korjaamista. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa jokaiselle lapselle. Turvallinen oppimisympäristö antaa opettajalle aikaa ohjata ja opettaa. Päiväkodin johtaja tarvitsee aikaa kohdata alaisuudessaan olevat työntekijät ja ohjata päiväkodin pedagogista toimintaa. Huolta aiheuttaa päiväkotien yksikkökokojen kasvu. Tällöin johtaja ei edes tunne kaikkia alaisiaan. 


OAJ Pirkanmaa on huolestuneena seurannut, miten varhaiskasvatuksen opettajille siirretään heille kuulumattomia tehtäviä. Lisäksi liian usein toimitaan siten, että henkilökunnan poissaolojen ajaksi joko lapsia tai henkilökuntaa siirretään toisiin ryhmiin tai päiväkoteihin. Tällöin ei voida toteuttaa lapsille suunniteltua pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuslaki määrittelee varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi lasta kunnioittavan toimintatavan ja pysyvien vuorovaikutussuhteiden turvaamisen lasten ja varhaiskasvattajien välillä. Opettajaa tarvitaan kasvattamaan, opettamaan ja olemaan läsnä erilaisissa tilanteissa. On resurssien tuhlausta, jos opettaja ei tee opettajan tehtävää omassa ryhmässään. 

Uusi Varhaiskasvatuslaki antaa jo hyvää suuntaa varhaiskasvatukselle. Muutamia täsmennyksiä tarvitaan, kuten määritelmä kasvun ja oppimisen tuesta sekä pedagogisesta varhaiskasvatuksesta. Erityisen tärkeää on määritellä lapsiryhmät pysyviksi ja sellaisiksi, ettei tilapäinen poikkeaminen ole mahdollista. Ryhmien paisuminen on saatava kuriin. Näiden korjausten avulla varhaiskasvatus tukee enemmän lasta ja lapsen oppimista. 

Varhaiskasvatukseen tarvitaan myös nykyistä huomattavasti enemmän valtionosuutta. OAJ:n laskelmien mukaan kunnat saivat varhaiskasvatuksen järjestämiseen valtionosuutta tänä vuonna 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Tämä tulee korjata, sillä varhaiskasvatus on laadukasta vain silloin, kun resurssit ovat kunnossa. Huhtikuussa valittavilla kansanedustajilla on vastuu nostaa varhaiskasvatus sille kuuluvaan arvoon. 

"Päiväkodin johtaja tarvitsee aikaa kohdata työntekijät ja ohjata päiväkodin pedagogista toimintaa. Huolta aiheuttaa päiväkotien yksiköiden kasvu. Tällöin johtaja ei edes tunne kaikkia alaisiaan." 
Eija Kamppuri,Arto Kauppinen