"Onneksi käsipapereita ei puoliteta enää" - loputon säästökuuri houkuttelee ammattikasvattajat vaihtamaan alaa

Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat huolissaan ryhmäkokojen vaikutuksesta päiväkotien hoidon tasoon, sekä työntekijöiden omaan jaksamiseen työssä. Luottamusmies sanoo, että alan vaihtajia mahtuu tähän kevääseen useita.

Lue alkuperäinen uutinen täältä.

Hallitusohjelmassa esitetyt varhaiskasvatuksen säästötoimet ovat saaneet vanhemmat ja kasvatusalan ammattilaiset takajaloilleen. Muutoksia vastustava nettiadressi ”Vain kaksi kättä” on kerännyt lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia allekirjoituksia. Työntekijät kantavat huolta omasta jaksamisestaan tilanteessa, jossa päiväkodin tasolla lasten ja hoitajien suhdeluku on kunnossa, mutta yksittäisessä ryhmässä ei.

Lastentarhanopettaja ja päiväkodin luottamusmies Eija Kamppuri Tampereelta sanoo, ettei ryhmäkokojen kasvattaminen ole yksiselitteistä edes päiväkoteina toimivien rakennusten suunnittelun takia.

– Päiväkodit on suunniteltu 21 lapsen ryhmille, eikä ylimääräisiä tiloja esimerkiksi lisäsängyille tai pöydille ole.

Kamppuri sanoo, että tilanpuutteeseen on esitetty ratkaisuksi esimerkiksi ulkoilujen porrastamista.

– On puhuttu, että jokin osa lapsista voisi olla aina ulkoilussa, mutta tietäen Suomen sääolot, se ei ole mahdollista käytännössä kuitenkaan.

Kamppuri sanoo, että puheet vyön kiristämisestä hämmentää jo ennestään tiukoilla olevia tpäiväkodin työntekijöitä. Päiväkodeissa on 90-luvun laman jälkeen Kamppurin mukaan säästetty nyt jo mitä mielikuvituksellisimmista paikoista.

– Eräässä päiväkodissa puolitettiin käsipyyhepaperitkin, mutta onneksi siitä luovuttiin hygieniasyistä.

Suhdeluvusta joustetaan nyt jo

Päiväkotien toiminnan tuottavuutta tarkastellaan niiden suhde- ja käyttöasteilla. Tällä hetkellä päiväkotien ryhmäkoot ovat korkeintaan 21 lasta kolmea työntekijää kohden, mutta tästä joustetaan päiväkotien arjessa päivittäin. Kamppuri sanoo, että vaikka päiväkotien suhdeluku olisi päiväkodin tasolla kunnossa, saattaa tilanne olla toinen yksittäisissä ryhmissä.

Kamppuri ottaa esimerkiksi päiväkodin, jossa on seitsemän yli 3-vuotiaiden lasten ryhmää. Päivittäin päiväkodissa on paikalla 21 lasta ryhmää kohden, kolmen aikuisen kanssa.

– Jos tässä päiväkodissa on jokaisesta ryhmästä yksi lapsi poissa ja yhdestä ryhmästä yksi työntekijä, koko päiväkodin tasolla suhdeluku on kuitenkin kunnossa. Mutta siinä yhdessä ryhmässä on kuitenkin kaksikymmentä lasta ja kaksi työntekijää, laskee Kamppuri.

Ryhmäkokoja kasvattamalla päiväkotien arkiset tilanteet paisuvat entisestään.

– Tulevaisuudessa nämä tilanteet ovat sitä, että kahta työntekijää kohti onkin 23 lasta, sanoo Kamppuri.

Päivähoito-oikeuden rajaus voisi vähentää kasvatusalan työpaikkoja

Kamppuri muistuttaa, että lapselle muodostuu päiväkodissa omat sosiaaliset verkostonsa, joiden säilymiseen ei vanhemman työtilanne saisi vaikuttaa. Kamppurin mukaan hallituksen kaavailema päivähoito-oikeuden rajaus kaventaisi myös vanhempien mahdollisuutta työllistyä.

– Jos vanhempi saa töitä, ja lapsi pitäisi laittaa puolipäivähoidosta kokopäivähoitoon, voi tulla eteen tilanne, että lapsen päiväkoti vaihtuu.

Kamppuri myös sanoo, että sen lisäksi että päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaisi vanhempien työllistymistä, siinä on myös vaarana varhaiskasvattajien työpaikkojen vähennys.

– Kunnilla on olemassa laskelmia, joissa lasketaan henkilökunnan vähennystä siinä tilanteessa, että päivähoito-oikeuden rajaamiseen mennään.

Suurimpana uhkana Eija Kamppuri näkee kuitenkin henkilökunnan työssäjaksamisen. Suurimpana vaarana on henkilökunnan väsyminen.

– Tiedän tapauksia tältäkin keväältä, jossa pätevää henkilökuntaa on siirtynyt muihin tehtäviin. Työstä tehdään liian rankkaa jaksaa pitkään.